Etusivu Tule meille töihin Yhteystiedot

 

Sotehuuman keskellä – Digitalisaatiostako apua palvelutalojen arkeen

28.06.2017

Digitalisaation voimaan uskotaan valtakunnassamme vahvasti.  Lähes jokaisessa itseään uskovassa organisaatiossa kerrotaan digitalisaation tuovat lähes utopistiset mahdollisuudet maailman valloitukseen. Kilpailukyvyn lisääntymisestä puhumattakaan. Joka ikäihmisten hoivan uskotaan voitavan siirtää etädigitoitavaksi tai roboteilla hoidettavaksi. Näinhän se ei suinkaan ole. Inhimillistä hoitoa ja huolenpitoa ei voida koskaan poistaa ihmisten hoitamisesta. Digitaaliset turva- ja hoivateknologiat tuovat lisäapua ja helpotusta työhön ja mahdollisuuksia tehdä asioita toisin. Näin me on asiaan suhtauduttu.

Vain harvoin olen nähnyt kirjoitelmia ja kuullut puhuttavat todellisista arjen ongelmista tai riskeistä ja vaaroista, joita digitalisaatioon liittyy. Paisti silloin, kun hakkerit hakkeroivat tai tietosuojahäiriköt häiriköivät. Kuitenkin, kaikkein eniten ja vaativasti aikaa digipuuhassa ja meiltä vei riskien ja vaarojen tunnistaminen, niiden estäminen ja sen tosiasian mieltäminen, ettei kaikkia riskejä pystytä varmaan koskaan poistamaan ”kun verkot kaatuvat, kaatuu palvelutalokin ja digiloikka”. Tämä on syytä sosiaali- ja terveysalalla tunnustaa ja ottaa huomioon digihuuman keskellä. 

Digitalisaation myötä tapa tarkastella hoito- ja hoivatyötä tulee muuttumaan. Samoin johtaminen. Henkilökunnan motivaatio ja innostus jatkuviin muutoksiin ja uudistuksiin on koetuksella. Tiukat henkilöstömitoitukset antavat lisämausteensa asiaan. Voisin kuvitella, että jaksaakseen, hoitajat tarvitsevat aivan uudenlaista valmennusta ja sparrausta omaan työhönsä. Siksipä digihoitajakoulutuksen turvin voimme antaa uusia eväitä hoitajille työssä jaksamiseen ja vaativien tehtävien hoitamiseen. 

Hoitajat tekevät älylaitteiden ja muiden digilaitteiden turvin varsin itsenäisesti työtään, aiempaa huomattavasti itsenäisemmin. Heiltä edellytetään digiosaamista ja teknologista, turva- ja tietosuojaosaamista sekä kykyä havaita asiakkaan voinnissa tapahtuvat muutokset aivan uudella tasolla. Johtajien puolestaan on kyettävä johtamaan digitalisaatioprosesseja ja niiden yhdistelmiä hoitoprosesseihin. Johtajien on kyettävä entistä motivoivampaan johtamiseen ja yksilölliseen osaamisen arviointiin ja kehittämiseen arjen keskellä.

Kaiken lisäksi laite-, verkko- ja muut palveluiden toimittajat tarjoavat tuotteitaan varsin kirjavasti. Kokonaiskuvaa on joskus varsin vaikea hahmottaa. Pelottavalta tuntuu ajatus, etteivät digiteknologian hankkijat tai ostajat hahmota kokonaiskuvaa siitä, mihin tarkoituksiin ja miten ostettavat tuotteet todellisuudessa tulevat ja mitä kaikkea ne vaativat.  Vaikkapa, millainen muistikapasiteetti tulee älymobiilissa olla, ovatko rajapinnat avoimia vai eivät eri järjestelmien välillä, kaapeleilla vai ilman tai riittääkö langaton yhteys Pihtiputaan mummon mökkiin asti ja jos riittää niin kuka ajaa nostamaan ”pönttöä” ylös kun yhteys kaatuu tai akku menee tyhjäksi. 

Joten, ei tämä valtakunnan digitalisaatioajatus mikään digiloikka ole, pikemminkin digitaaperointia. Digitalisaatiota ei mielestäni saa antaa yksin teknologiayritysten hoidettavaksi, siinä piilee liiaksi toiminnallisia ja taloudellisia riskejä. Käyttäjälähtöinen tapa tarkastella digitalisaatiota on ainut oikea tie. Samoin se, että toimintojen teknologistamista tulee tarkastella kokonaisuuksina aivan uudella tavalla nykyiseen verraten. Puhdas prosessilähtöinen teknologistaminen ei toimi. Sitä on testattu moneen kertaan ja koettu epäonnistumisia. Tai se, että laitteet edellä pyritään vastaamaan teknologisiin tarpeisiin, sekin on nähty.

Tämä kaikki me on koettu omassa digiharjoittelussamme. Jaksamme silti uskoa digitalisaation mahdollisuuksiin vahvasti. Viemme digitalisaatiota eteenpäin, aiempaa pontevammin. Kun tiedämme ongelmat, riskit ja vaarat sekä sen, mitä pitää selvittää ja tehdä, niin selviämme varmasti tulevistakin digitoinneistamme.

Tätäkin kirjoittaessani sana digitalisaatio kuulostaa omissa korvissakin väliajoin hupaisalta ja samalla varsin mielenkiintoiselta. Nähtäväksi jää millainen digimaailmamme on vuonna 2020 ja sen jälkeen. Mäntypuiston palvelutalon täysi digitalisointi oli uskalias askel. Tiedämme nyt, miten Pappilanpuiston palvelutalon digitalisointi tulee tehdä. Silti tulee aivan varmasti yllätyksiä vastaan. Maailman ensimmäisen täysin digitoidun palvelutalon, Mäntypuiston oppien myötä jatkamme digitaalisten turva- ja hoitoratkaisujen toimintamallien rakentamista ja toteuttamista. 

Mikkelissä kesän valoisimpana päivänä 21.6.2017

 

Riitta Paasivuori

toimitusjohtaja
Mikkelin Kotikaari ry.



Blogi

Halpuuttamisen aika on ohi – sotessa

22.11.17

Maailman laatu karkaa Suomen käsistä – Etelä-Savosta Suomen johtavaksi laatualueeksi?

27.10.17

Rakennemuutos on välttämätöntä, myös kaupunkisuunnittelussa

06.10.17

Sotehuuman keskellä – Digitalisaatiostako apua palvelutalojen arkeen

28.06.17

Ajankohtaista

Joulupukin Tervehdys Mikkelin Kotikaaresta Savomualta

12.12.17

Omaishoitoperheille jaksohoitoa Pappilanpuistossa

06.10.17

Pappilanpuisto täytti 20-vuotta

29.09.17

Mäntypuistossa pidettiin hauskaa

04.09.17

Pappilanpuistossa kotieläimet vieraisilla

28.06.17

Mäntypuistossa iloittiin Suomen satavuotista taivalta

22.06.17

Ainot & Reinot liikkuivat Urskissa

14.06.17

Veteraanipuistossa juhlittiin!

06.06.17

HENKILÖSTÖ JAKSAA JA VOI HYVIN

06.06.17

Suomi 100-vuotta

31.05.17