Tehostetun palveluasumisen piiriin voi tulla kolmea vaihtoehtoista reittiä pitkin.
- Palvelusetelillä, jolloin julkisin varoin kustannetaan osa hoitomaksusta ja ikäihminen maksaa itse osan hoitomaksusta
- Palveluohjauksen kautta, hyvinvointialueen ohjaus
- Itse maksaen eli ikäihminen maksaa itse hoidostaan täysin, ollen näin itsemaksava asiakas
Ympärivuorokautinen palveluasuminen perustuu iäkkään henkilön palvelutarpeiden selvittämiseen ja suunnitteluun. Kun ympärivuorokautisen palveluasumisen tarve on havaittu, käynnistyy siitä maksimissaan kolmen kuukauden (3kk) jonotusaika palveluasumisen paikan saamiselle. Virallinen päätöksentekopäivämäärä ei ole jonotusajan käynnistymisen päivämäärä.
Vanhuspalvelulaki velvoittaa viranomaisia seuraavasti:
Palvelutarpeen selvittäminen on aloitettava viipymättä,
- jos iäkäs henkilö tai joku hänen puolestaan sitä pyytää,
- jos iäkäs henkilö on tehnyt hakemuksen sosiaalipalveluista (hakemus voidaan tehdä myös suullisesti)
- jos neuvontapalveluissa on ilmennyt tarve selvitykselle
- jos iäkkään henkilön palvelun tarpeesta on tehty ilmoitus
- jos sosiaalipalveluja saavan iäkkään henkilön olosuhteissa tapahtuu olennaisia muutoksia
Toimintakyky (fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen, sosiaalinen) on arvioitava luotettavilla välineillä
On otettava huomioon ympäristön esteettömyys, asumisen turvallisuus ja lähipalvelujen saatavuus
Palveluiden suunnittelu tulee aloittaa viivyttelemättä
- Tehtävä ilman aiheetonta viivytystä, kun iäkkään henkilön toimintakyky on arvioitu
- Määriteltävä palvelukokonaisuus joka tarvitaan
- toimintakyvyn tukemiseksi
- hyvän hoidon turvaamiseksi
Asiakkaan ja hänen läheistensä oma arvio ja näkemys ympärivuorokautisen hoidon tarpeesta on aina otettava huomioon päätöstä tehtäessä.
Käytännössä iäkkään henkilön toive tai hänen asianhoitajansa toive tulee ottaa hoito- ja hoivapaikkaa päätettäessä.